JARMO ASPIN KÄTINÖITÄ

JARMO ASPIN KÄTINÖITÄ
Tuvassa

Hae tästä blogista

keskiviikko 27. tammikuuta 2010

SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSHOITO EU:n KYNSISSÄ

Suomen sosiaali- ja terveydenhoitoa viedään, kuin sitä kuuluisaa pässiä liekassa. Alueellisia yhteenliittymiä perustetaan kovalla kiireellä ympäri maata. Ja nimenomaan kiireellä ja hutiloimalla. Ei siinä menossa tavikset pysy alkuunkaan mukana. Pikkukunnissa vaan päitä pyöritellään ja ihmetyksen monttu on auki, että mihis se terveyskeskus, Kela tahi muut kunnalliset- ja valtiolliset palvelut oikein katosivat. Vielä äskenhän ne olivat tässä...
Mainio -liikelaitoksen (Mikkeli) perustaminen etenee kaikessa vauhkomaisuudessaan juuri näin. Mikkelin ja 8 kunnan tulee antaa sitovat päätöksensä helmikuun 2010 loppuun mennessä. 01.01.2011 aloittaa toimintansa Mainio -liikelaitos, halusimme sitä tai emme. Näin isot pojat ovat jo päättäneet omaa parastaan "ymmärtämättömien" kuntien ja kuntalaisten "parhaaksi". Nyt en tarkoita missään nimessä edes mikkeliläisiä virkamiehiä- ja poliittisia päättäjiä. Hekin ovat pikkunappuloita tässä pelissä.
Eihän Mainio -liikelaitos ole mitenkään ainutkertainen Suomessa. Ensin ehtivät mm. Helli Keski-Karjalassa ja Oiva Hollolan- ja lähikuntien alueella. Hellin perustamista ja käynnistämistä seurasin ihan aitiopaikalta Kesälahdella. Käynnistivät sen 01.01.2009. Nyt tyhjenevään terveys-
keskukseen suunnitellaan vanhusten hoivakotia. Lääkäriin pääset yksityiselle, jos tuuri käy...
Kesälahti maksoi Hellille viime vuoden lopulla 500.000 euroa ylimääräistä. Nyt tammikuussa 2010 tuli Helliltä ilmoituksena, että näiden neljän jäsenkunnan tulee maksaa viimevuodelle vielä 1,3 miljoonaa euroa lisää, jotta turvattaisiin Hellin jatko. Hollolassa Oivaan sikäläiset jäsenkunnat joutuivat maksamaan 15.03.2008 (perustettiin 10.01.2007) n. 1,8 miljoonaa euroa. Ainakin Asikkala on halunnut kiihkeästi ulos koko systeemistä, mutta huonolla menestyksellä. Asikkalahan ei tajua liittyä Suur-Lahteenkaan muuten kuin Ällikkämies Soininvaaran "ystävällisellä ohjauksella". Hyvä Asikkala!
Jos sinulla on nyt hyvä olo, niin älähän huoli, seuraavaa lukiessasi se menee kyllä ohi.
Suomen kunnilla on velkaa n. 9 mrd euroa, josta 2 mrd ulkomaalaista etenkin Euroopan Investointipankille ja Deutsche Bankille. Islannissa koettiin karvaasti, mitä pienelle tapahtuu, kun isot markkinavoimat alkavat jyllätä. Siinä meni monelta islantilaiselta turska väärään kurkkuun!
Suomalaisten kuntien velkojen osalta on vielä todettava se tosiasia, että ennen ns. pitkäaikainen laina kunnille oli 10-15 vuotta. Nyt se on 3-5 v. Revi siitä. Ja köyhä kuntahan saa palveluita vaan rahalla. Kylmä totuushan on, että ns. Identiteettikunta on sellainen, että siltä on palvelut riisuttu ja sille jää vain maksajan rooli. Kesälahti maksaa Helli -liikelaitokselle n. 80 % budjetistaan. Sama on käymässä esim. Pertunmaalle, Mäntyharjulle jne. liikelaitos Mainion kanssa. Näin teflonmaisesti tavikset opetetaan elämään EU -Suomessa (vähän kuin Neuvosto-Eesti...).
Kunnallisten liikelaitosten (mm. Mainio) osalta täytyy kyllä esiintuoda eräs tärkeä seikka. Liikelaitos ei maksa veroja, joten se ei voi toimia kilpailutilanteessa markkinoilla. Tämän estävät mm. kilpailunrajoittamislaki sekä 4/2009 voimaan astunut konsernilaki (ei ihme, että Mainio -liikelaitoksen osalta on kilpailuttaminen kielletty!!!). Liikelaitos ei myöskään saa puuttua sosiaali- ja terveyspolitiikkaan (uskoo ken haluaa. En usko). Lisäksi kunnallisen liikelaitoksen tulos lisätään kunnan tilinpäätöksessä kunnan omaan tilinpäätökseen. Mahtaa Mikkelissä olla suut viipurinrinkelillä. Annas olla, kun saadaan kaikkien 9 kunnan kaikki sote -tulot kierrätettyä Mikkelin "kustannuspaikan" kirjanpidon kautta. Voi sitä riemua ja valtionosuuksien mättöä! Ihan vaan Mikkelille...
Mistäs sitten koko riemukas sote -palveluiden aloittaminen on sitten saanut alkunsa??? Minäpä valaisen hieman. Suomen sisäministeriö oli 1990 -luvun alussa tienristeyksessä. EU:iin 1995 halajava Suomi joutui antamaan Brysseliin takuut siitä, että homma pelittää. Yksi iso asia oli n. EU-sopeutuslaki. Sisäasiainministeriö käsitteli asiaa 1992. Teflonien teflon Mauri Pekkarinen (Kesk.) esitteli sopeutuslain EY-ministereille 17.01.1993. Suomeen luotiin tuolloin Aluejakojärjestelmä, joka tunnetaan myöskin nimellä NUTS-jako. Eihän tavisten tarvitse tietää, mitä todella ajetaan takaa, vai mitä?
Meillä on nyt menossa NUTS III (Paras -hanke/laki 1), joka on EU:lle sovitusti oltava tehty Suomessa vuoden 2012 loppuun mennessä. Se tarkoittaa sitä, että ensin muodostetaan 88 pientalousaluetta (esim. Heinola, Sysmä, Hartola kimppaan). Näiden tehtävänä on turvata peruspalvelut. 01.01.2013 alkaa sitten seuraava vaihe eli NUTS II (Paras -hanke/laki 2) joka kestää vuoden 2016 loppuun. Tänä aikana Suomeen muodostetaan 19 maakuntaa. Nimi tosin tulnee olemaan eri. "Sattumalta" vanhat maakuntarajat sopivat pääosin tarkoitukseen. Kolmas vaihe onkin jo sitten hurjempaa kuultavaa. Uskokaa tai älkää. NUTS I (tuleva Paras -hanke/
laki 3) tarkoittaa sitä, että Suomeen jää 5 (lue ääneen: viisi) lääniä, joihin keskitetään sosiaali- ja terveyshuolto, hallinto ja poliittiset alueelliset päätökset. Kepun johdolla nykyisen Hallituksen tehtävänä on ollut aloittaa tämä EU:n vaatima muutosprosessi ja Sinä, juuri Sinä olet ollut vaikuttamassa myös tähän. Housut on jo kintuissa.
Kuntataloudet on saatettu jo kestämättömään tilaan vai onko joku vielä sitä mieltä, että kunnat täysin vapaaehtoisesti liittyisivät yhteen? Suurkunnista ei ole juurikaan apua kuntalaisten peruspalveluiden takaamiseen. Totuus on, että kyseessä on päätöksenteon siirtäminen perinteisen kuntademokratian ulottumatomiin. Miltä kuulostaa heinolalaisista muutaman edustajan paikka Suur-Lahden valtuustossa???
Entä mitä hemmettiä on kuntien alijäämäisten talouksien takana? Mitä hyötyä on liittää tälläkin alueella alijäämäisiä kuntia, sillä tällaisilla kuntaliitoksilla ei talous ainakaan parane.
Totuus lienee taviksille liian kova purtavaksi, miettivät maamme päättäjät. Minäpä yritän kertoa sen kansankielellä. Kutsutaan sitä vaikkapa hämy-kieleksi.
Kuntapalvelut siirtyvät kovalla vauhdilla ulkomaalaisten sijoittajien rahastuksen piiriin esim.MedOne, PWC, joka konsultoi Mainiota jne.). Selvää on, että palveluiden laskut kohoavat. Pitäkää ihmiset edes yksi bisneksen perusperiaate mielessänne: sijoittajat vaativat vähintään 10 % voittoa sijoitetulle pääomalle eli rahoilleen. Pankit eivät tähän pysty, kunnat ja sen kautta kansalaiset näköjään pystyvät. Vaikka sitten sieltä syvältä repien...
Mikä se sellainen Elinkaarimalli sitten on? Sitähän käytetään poliittisessa kapulakielessa tuon tuosta. Se tunnetaan myös nimellä PPP eli Public Private Partnership lontooksi. Se on keino kuntien kytkemiseksi ulkomaalaisen rahavallan liekaan ja jatkossa ikeen alle. Kuntienhan pitää järjestää lakisääteiset sote -palvelut. PPP iskee juuri tähän rakoon. Suomessa on rakenteilla useitakin sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksia yksityisellä ulkomaalaisella rahoituksella. Nykyisiä Suomen päättäjiä ei näy todellakaan kiinnostavan, miltä asia tulevat näyttämään muutaman kymmenen vuoden päästä. Kuntienhan tulee nykyisten sopimusten mukaan lunastaa nämä yksityisrahoitteiset kiinteistöt silloin itselleen. Millähän rahalla, kysyn minä.
Toivottavasti Mikkelin ympäristökuntien teryleenituvilla osataan edes hieman varautua tulevaan. Toivossa on sentään miellyttävämpi olla kuin Yrjössä...

Ei kommentteja: