JARMO ASPIN KÄTINÖITÄ

JARMO ASPIN KÄTINÖITÄ
Tuvassa

Hae tästä blogista

keskiviikko 24. helmikuuta 2010

HEINOLAN LAPSETKO LINTUHÄKKEIHIN?

Välillä tuntuu siltä, että palataan taas "kultaiselle" 60-luvulle.Aloitin opintieni 1967 Rullankoulusta, Tommolasta. Tarkemmin sanottuna siitä pihassa olevasta varastorakennuksesta, josta oli kyhätty pikaisesti luokkahuone. Talonmies asusteli siinä samassa. Kätevää! Ei sormet sentään jäätyneet mustepullon pintaan...
Heinola teollistui nopeasti 1950-60 -luvuilla. Tehtaita rakennettiin Maitiaslahden ympärille oikein urakalla. Työntekijät tulivat Heinolaan ympäri Suomea. Kakarana Tommolassa kuului karjalaa, savoa, kaenuuta. Syrjäseutujen nuoriso ja etenkin nuoret parit kansoittivat Heinolan työläisghetot. Vanhempani tulivat 1960-61 Karstulasta. Pihapiirissä meitä natiaisia oli melkoisesti. Ei ollut mikään ihme, että perheessä oli vaikkapa 5 lasta. No, me tulimme 60-luvun puolen välin paikkeilla sitten kouluikään. Heinolan päättäjille se taisi tulla "yllärinä". Meidänkin "ulkoistetulle" luokallemme ahdettiin 39 oppilasta. Itse en juuri ketään tuntenut. Opettajia piisasi. Ensimmäisenä vuonna meillä oli 11 eri opettajaa. Keväällä olimme 3 viikkoa ilman opetusta, kun ei löytynyt ketään. Taisivat jo silloin opettajat olla ylistressaantuneita...

Soininvaaran vetämä UusiKunta (Suur-Lahti) -projektin poppoon koulutusta koskeva heitto oli viiltävä:"Tehdään Heinolasta taas opiskelukaupunki!". Herttisleili sentään! Viiraako taas? Minne meni Kauppaopisto? Toimiiko opettajienkoulutusseminaari, niin kuin se ennen toimi? Toimiiko se ja tuo? Ei, vaan ne on siirretty Lahteen ja loppujakin ollaan näköjään siirtämässä. Minusta on roisia puhua, että perustetaan uusia oppilaitoksia, kun todellisuus lätkii samaan aikaan paikallisesti päin näköä koko voimallaan.
Heinolassa julkistettiin 19.02.2010 uusi, hieno ja kiireellä salaa kokoon kähmitty koulu- ja päiväkotiverkkoselvitys eli suunnitelma. Miksi kansalaisille aina tuodaan valmiiksi pureksittu esitys, johon sitten mukamas saa vaikuttaa. Todellinen vaikuttaminen tuossa vaiheessa on tosi vaikeaa. Todettakoon kuitenkin, että samanlainen esitys meni Joensuussa puihin juuri kansalaisälämölön vuoksi. Ei sitten suljettukaan päiväkoteja eikä lakkautettu kouluja. Otettiin harkintaan. Miksi sivistyslautakunta ei suunnitelmassaan ottanut kantaa lukioihin? Hollolassa pelätään, että ensimmäiseksi lukio siirretään Lahteen. Kuulostaako tutulta kuviolta? Kansalaisaktivismi kannattaa tällaisissa asioissa. Ja miettikää tuota Suur-Lahtea... Sote palvelut Heinolassa kunnallisen liikelaitoksen alaisuuteen? Keski-Karjalassa Rääkkylässä alkoi juurikin oikein kansalaisliike Helli -liikelaitosta vastaan. Haluavat erota siitä näin vuoden koettelemusten jälkeen, koska useita palveluita ei ole eikä niitä saa. Eivät saa lääkäreitä. Sama Oivassa. Asikkala pyristelee vastaan.
Pitäähän koulu- ja päiväkotirakennuksia ja palveluita kehittää, sehän on selvä. Uusi on aina uutta ja parepaa kuin vanha, tajutaanhan se. Se, mikä mättää, on tiedottaminen ja kansalaisten kuuleminen. Sekä viranomaiset että vaaleilla valitut edustajamme suhmuroivat itsekseen "Uusia Tuulia" Heinolaan kysymättä meiltä asukkailta. Ja ottavat vielä huomioon Suur-Lahden tulemisen. Ovat näköjään jo niin varmoja yhdistymisestä. Suuri Kristallipallo on puhunut...
Jatkakaa taistelua Heinolan palveluiden säilyttämiseksi ja kehittämiseksi!

Jarmo Asp (ps.)
Uuseläkeläinen